Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähteitä ja nieluja sekä niiden kehitystä seurataan Suomessa kasvihuonekaasuinventaariolla. Inventaarion luotettavuutta voidaan mahdollisesti lisätä vertaamalla sitä kansallisesta inventaariosta riippumattomiin menetelmiin, jotka perustuvat ilmakehästä mitattuihin kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Ilmakehämittauksista voidaan arvioida alueellisia päästöjä ja poistumia inversiolaskennan avulla. Inversiolaskennassa käytetään ilmakehämittausten lisäksi priori-tietoja (alkuarvaus), joihin yleisesti hyödynnetään ekosysteemimalleja.
Yksittäisten inversiomallien arvioit alueellisista kasvihuonekaasutaseista voivat erota toisistaan huomattavasti. Tavallisesti ilmakehämittauksiin perustuvat arviot esitetään useiden mallien tai malliajojen (ensemble) keskiarvoina tai mediaaneina. Jotta saadaan kattava kuvaus inversiomallien kasvihuonekaasutaseista, sekä voidaan esittää niille luotettava vaihteluväli, kerätään aineistoja useilta eri tutkimustyhmiltä ja projekteista. Tässä artikkelissa on koottu yhteen uusimmat tieteelliset aineistot, jotka kattavat Suomen maa-alueen ja joiden avulla on voitu arvioida Suomen maaekosysteemien vuotuisia ja kasvukauden aikaisia hiilidioksiditaseita. Mukana on aineistoja muun muassa EU:n VERIFY-projektista (https://verify.lsce.ipsl.fr/), Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistolta.
Tutkimuksessa huomattiin, että mallien rakenteellisten erojen (inventaario vs. inversio- ja ekosysteemimallit) ja suurten epävarmuusalueiden johdosta kansallisen inventaarion todentaminen muiden menetelmien avulla on vielä hankalaa. Inversiomallit kuitenkin kehittyvät nopeasti, minkä takia on tärkeää seurata menetelmien tuottamia kasvihuonekaasutaseita, niiden epävarmuusrajoja ja ilmakehämittausten edustavuutta Suomessa.
Linkki tiedeuutiseen: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1X5t53xtLcZtPrD7KvxzG0
Kuvassa on esitetty Suomen maaekosysteeminen vuotuinen hiilidioksiditase (CO2 land flux) usean vuoden keskiarvona eri malleilla arvioituna. Pisimmät aikasarjat kattavat vuodet 2012-2020. Yksittäiset pisteet viittaavat yhteen malliajoon, kun taas malliryhmille on annettu mediaanin keskiarvo, ja vaihteluväli kuvaa malliryhmän minimi- ja maksimiarvoja. Punainen katkoviiva on vuosien 2012-2020 LULUCF inventaarion keskiarvo virherajoineen. LULUCF viittaa kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion maankäyttösektorin päästöihin ja poistumiin.