Skip to content

Viheralueiden merkitys kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa tarkentuu uudessa tutkimuksessa

Hiilen kiertokulku kaupunkiluonnossa on vielä verrattain huonosti tunnettu kokonaisuus. Viime vuosina sitä on kuitenkin pyritty valottamaan Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä pääkaupunkiseudulla toteuttaman laajan mittauskampanjan avulla, osana Suomen akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeita. Tuoreissa tutkimuksissa paneuduttiin nurmikoiden ja niittyjen ilmastovaikutuksiin sekä maaperän hengitykseen.

Kasteltu nurmikko ja runsasravinteinen niitty osoittautuivat hiilensidonnaltaan tehokkaimmiksi, kun vertailtiin kasteltua ja kastelematonta nurmikkoa sekä ravinteisuudeltaan eritasoisia niittyjä. Runsasravinteisen niityn havaittiin myös olleen hiilensidonnan osalta huomattavasti kastelematonta nurmikkoa vastustuskykyisempi kuivuutta vastaan. Maaperän hengitys puolestaan osoittautui yllättävän samansuuruiseksi, kun vertailtiin erityyppisiltä puustoisilta kaupunkiviheralueilta kerättyjä mittaustuloksia. Linkki IL:n tiedeuutiseen: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/6xkux7sWcCu3cUcuXRM5n

Tutkimuksen kohteena ollutta puistonurmikkoa ja taustalla maaperän hengityksen mittaus. Kuva: Esko Karvinen