Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit –seminaari pidettiin Helsingin yliopistolla ja etäyhteyksin 5.6.2024 teemalla ilmanlaatu kaupungeissa.
Seminaarin avasi Tampereen yliopiston fysiikan professori Miika Dal Maso. Puheenvuoro käsitteli ilmanlaadun ja ilmastovaikutusten yhteisarvioinnin tärkeyttä sekä maankäytön ja uusien teknologioiden merkitystä ilmanlaadun tutkimuksessa. Ilmakehä on monimutkainen kokonaisuus, jonka ymmärtäminen edellyttää laaja-alaista tutkimusta. Esimerkiksi ultrapienistä hiukkasista tiedetään Dal Mason mukaan vielä liian vähän, mutta tutkimus edistyy.
Ilmanlaadun tutkimus auttaa ymmärtämään terveysvaikutuksia ja tekemään parempia päätöksiä.
Viime vuosina on kehittynyt uusia mallinnustekniikoita, jotka mahdollistavat edistyneemmän ilmanlaadun tarkastelun, ja siten tehokkaampien toimien suunnittelun. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Lasse Johansson nosti esille puheenvuorossaan FMI-ENFUSER (Environmental Information Fusion Service) –ilmanlaatumallin, joka yhdistää useita kehittyneitä tekniikoita tarjotakseen korkearesoluutioista tietoa kaupunkien ilmanlaadusta reaaliajassa ja ennusteina. Toistaiseksi malli on ollut Helsingin seudun ympäristöpalveluiden käytössä pääkaupunkiseudulla.
Vaikka mallintamiseen liittyy yhä haasteita, kuten ja päästölähteiden dynaamisuus, erityisesti tekoäly ja koneoppiminen ovat tulevaisuuden kehityskohteita, jotka parantavat mallien tarkkuutta ja tehokkuutta.
Ilmanlatu koetaan tärkeänä Suomen kaupungeissa
Kuopion kaupungin Ympäristötarkastaja Essi Holopainen esitteli puheenvuorossaan ilmanlaadun valvontaa ja käytännön mittaustoimia Kuopiossa. Hän nosti esille, että ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on oltava tietoinen ilmanlaadusta. Aiheeseen löytyy myös kiinnostusta kuntalaisilta ja Kuopiossa esimerkiksi kaavoituksessa pyritään huomiomaan ilmanlaatuun liittyvät seikat.
Holopaisen mukaan kaupunkien ilmanlaadun valvonnassa keskeistä on seuraaminen, jonka tulee tapahtua asetusten mukaisesti. Tarkastaminen tulisi toteuttaa vähintään viiden vuoden välein, minkä lisäksi seuranta vaatii jatkuvaa uudelleenarviointia. Muutoksia voi tapahtua esimerkiksi pitoisuuksissa, kaupunkirakenteessa ja liikenneverkostossa, sekä uuden tiedon tarpeessa tai saatavuudessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmanlaadun edistäminen edellyttää tieteen, teknologian ja käytännön toimien yhdistämistä. Tässä seminaarissa esiteltiin keskeisiä tekijöitä, joilla mahdollistetaan kestävämpiä kaupunkeja.
Lisätietoja:
- Sami Ahonen, Ilmatieteen laitos, sami.ahonen@fmi.fi
- Mikko Posti, Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, mikko.posti@helsinki.fi
Lisää aiheesta:
- Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit seminaari 27.3.2024: Kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointi (acccflagship.fi)
- Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit seminaari 14.12.2023: Tulevaisuuden kestävä kaupunkiliikenne (acccflagship.fi)
- Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit -seminaarissa 24.10.2023 puntaroitiin kuntien ilmastotyön ajankohtaisia haasteita (acccflagship.fi)
- Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit -seminaari 21.10.2022: Lämpösaarekeilmiö, helleaallot ja terveys (acccflagship.fi)